Juoksunopeuden kehittäminen fysiikkaharjoittelulla – osa 2

Kirjoituksen ensimmäisessä osassa käsiteltiin suoraan juoksemisen eli lineaarisen juoksunopeuden kehittämistä fysiikkaharjoittelun keinoin. Tässä toisessa osassa keskitytään suunnanmuutosnopeuden ja ketteryyden harjoittamiseen. Nopeus on tärkeä ominaisuus muun muassa pallopeleissä. Pelin seuraajalle nopea pelaaja ei näyttäydy ainoastaan kovavauhtisena juoksijana, vaan tällainen pelaaja kykenee myös jarruttamaan ja muuttamaan liikkeen suuntaa nopeasti, reagoimaan vastustajan liikkeisiin terävästi ja vaihtamaan eri liikkumistyylien välillä sujuvasti. Nopea pelaaja voi olla erityisen hyvä jossain näistä ominaisuuksista, mutta hänellä ei ole varaa olla missään huono. Valmennuskirjallisuudessa Read more…

Juoksunopeuden kehittäminen fysiikkaharjoittelulla – osa 1

Nopeus, tuo urheilun suola ja sokeri, on ominaisuus, jonka kehittämiseksi osa urheilijoista olisi valmiita antamaan mitä tahansa. Urheiluvalmennuksessa on kautta aikain ollut sellaisia valmentajia, jotka ovat systemaattisesti tehneet urheilijoistaan nopeampia pelkän oman ajattelunsa ja valmennuskokemuksensa perusteella. Valmennustiede kulkeekin osittain kokemustiedon perässä, mutta onneksi nykyään voimme paremmin kuin koskaan ennen yhdistää nämä kaksi tekijää. Kumpikaan niistä ei silti pysty antamaan täydellistä vastausta siihen, kuinka yksilöä parhaiten valmennetaan, ja se on urheiluvalmennuksen hienous! Tässä kaksiosaisessa kirjoituksessa keskitytään Read more…

Isometrinen lihastyötapa voimaharjoittelussa – osa 2

Isometrinen lihastyötapa voimaharjoittelussa – osa 1 kuvasi kyseisen harjoitusmuodon hyötyjä, joita tiivistetysti ovat mm.: suurin mahdollinen motoristen yksiköiden yhtäaikainen aktivaatio nivelkulmaspesifin voimantuoton kehittäminen lajinomaisia tarpeita varten lihasjännekompleksin vahvistaminen lihasmassan kasvattaminen potentoiva harjoitusvaikutus Blogin jatko-osassa käsittelemme isometristen harjoitteiden käytännön sovellutuksia. Huomioita harjoittelun ohjelmointiin Isometristä lihasaktivaatiota voidaan verrata dynaamisen liikkeen yksittäiseen toistoon noin kolmen sekunnin jaksoina. Tämä helpottaa volyymin laskentaa, mikä on tärkeä huomioida harjoittelua ohjelmoitaessa. Vaikka isometrisestä harjoittelusta saattaakin palautua nopeammin kuin tavallisesta konsentris-eksentrisestä harjoittelusta, niin Read more…

Isometrinen lihastyötapa voimaharjoittelussa – osa 1

Konsentrisen, eksentrisen ja isometrisen lihastyötapojen vuoropuheleva rytmi toistuu kaikessa liikkeessämme jollain tavalla. Erikseen suoritettava isometrinen voimaharjoittelu on viime vuosien aikana noussut enemmän esille niin suorituskykyharjoittelun kuin kuntouttavankin harjoittelun näkökulmista. Suurin suosio on kenties jo hieman laskenut, kun on ymmärretty, että tämäkään yksittäinen menetelmä ei ole vastaus kaikkiin ongelmiin. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö isometriselle harjoittelulle olisi aikansa ja paikkansa urheilijan harjoittelussa. Isometrinen lihastyötapa viittaa lihastyöhön ilman nivelten liikettä tai lihasten pituuden muutosta. Välillä isometrisestä Read more…

Takakyykky
Maksimivoima penkkivedossa

Maksimivoimaharjoittelu suorituskyvyn pohjaominaisuutena

Riippumatta suorituskykyharjoittelun tavoitteesta, on voima eli tarkemmin sanottuna hermo-lihasjärjestelmän voimantuottokyky olennaisessa roolissa. Nopeus-, teho- ja maksimivoimalajien lisäksi myös kestävyyslajeissa maksimivoimalla on osuutensa, sillä jokainen juostu askel tai hiihdon luistelupotku käyttää jonkin prosenttiosuuden lihasten voimantuottokapasiteetista. Mitä suurempi prosenttiosuus on, sitä nopeammin voi odottaa väsymyksen iskevän elimistöön, ja sitä vähemmän pelivaraa jää lopun kirivaiheeseen. Maksimivoima vaikuttaa siis liikkumisen taloudellisuuteen. Maksimivoimalajeissa voima on tietenkin itseisarvo. Painoluokkalajeissa mitataan suhteellista voimaa, eli tiettyyn painoon suhteutettua maksimaalista voimantuottokykyä. Toisin sanoen rajoitetusta Read more…