Alaselkäkivun ABC valmentajalle

Alaselkäkipu on ikävä oire, joka häiritsee harjoittelua ja arkielämää. Onneksi useimmiten taustalla ei ole varsinaista vauriota, ja ongelmaa voidaan hallita valmennuksellisilla toimilla.
Lähes kaikki valmentajat kohtaavat alaselkäkipuisia valmennettavia uransa varrella.

Alaselkäkipu on oire, josta lähes jokainen ihminen kärsii elämänsä aikana. Alaselkäoireiden yleisyys johtaa siihen, että myös valmentajat kentillä ja kuntosaleilla törmäävät asiaan toistuvasti. Valmentajan on hyvä tutustua alaselän kipuoireiden syihin ja käypä hoito -suosituksiin, sillä suurin osa selkäkipuoireista hoituu ja kannattaakin hoitaa terveydenhuollon ulkopuolella – ainakin, kun vaaralliset syyt on poisluettu. Myös yleisemmin kivun kanssa harjoitteluun on tärkeää perehtyä. Jos asiaan ei tutustu tutkitun tiedon valossa, on riskiryhmässä levittämään väärää, vanhentunutta ja valmennettavalle haitallista tietoa kipuoireiden syistä, seurauksista ja hoidosta. Tutustutaan nyt akuuttiin selkäkipuun tarkemmin.

Akuutti alaselkäkipu

Selkä on konkreettisesti liikkumisemme tukiranka, joten ymmärrettävästi kaikenlaiset selän kiputilat aiheuttavat huolta ja pelkoa tilanteen pahenemisesta ja oman toimintakyvyn menettämisestä. Onneksi suurin osa alaselkäkivuista on pitkän aikavälin terveyden näkökulmasta harmittomia, toisin sanoen ne eivät johdu vaarallisesta sairaudesta tai johda sellaiseen. Kansankielessä puhutaan “noidannuolesta”, kun äkillinen alaselkäkipu estää kehon normaalin käytön työssä ja harrastuksissa.

Alaselkäkivun etiologia
Alaselkäkipu saattaa olla hankala oire, mutta useimmiten taustaltaan harmiton.

Kun selkäkipu akuutisti iskee, niin asiantuntijoiden ohjeet kehottavat pysymään mieluummin liikkeessä kuin levossa. Tämä on perusteltavissa ainakin kahdesta eri näkökulmasta:

  1. Alaselkäkipu ei yleensä johdu mekaanisista vaurioista kudoksissa, jolloin kehon käyttäminen on täysin turvallista.
  2. Pitkittynyt lepo johtaa entistä suurempaan toimintakyvyn kaventumiseen.

Ohje tuntuu kuitenkin vastaanottajasta äärimmäisen turhauttavalta, jos mielessä on pelko kivun pahenemisesta liikkumisen johdosta. Siksi erilaisiin liikeohjeisiin on tärkeä yhdistää keskustelua kivun luonteesta sekä kipuoireen ja mekaanisen vaurion eroista. Kipu on aito kokemus, joten sitä kannattaa hoitaa akuutissa vaiheessa tarvittaessa lääkkein. Myös kylmä ja lämpö ovat käyttökelpoisia fysikaalisia keinoja, jos ne helpottavat oloa.

Oireiden alussa hätäily johtaa usein vain taloudellisiin menetyksiin, jos kuivakuppaus tai hermoratahieronta alkavat tuntua varteenotettavilta hoitovaihtoehdoilta. Tyypillinen alaselkäoire kuitenkin laimenee spontaanisti muutamissa päivissä ja on kokonaisuudessaan ohi viikoissa, ellei sitä ylläpidetä esimerkiksi täydellä passiivisuudella.

Milloin selkäkivusta pitää mennä lääkäriin?

Voimakkaat yleisoireet, tuntopuutokset, motoriset ongelmat, kyvyttömyys pidättää eritteitä, poikkeavan kova kipu tai kivun laaja-alaisuus, monipaikkaisuus tai reagoimattomuus asennonmuutoksiin ovat esimerkkejä syistä, jolloin on syytä hakeutua päivystyksellisiin tutkimuksiin. On luonnollista, että alaselkäkivun esiintyessä ensimmäistä kertaa kynnys hakeutua hoitoon on matalampi – ja hyvä niin. Lisäksi kasvuiässä olevan, urheilua harrastavan nuoren alaselkäoireisiin tulee kiinnittää huomiota mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Myöhemmin, kun oire on tuttu aikuiselle ihmiselle, niin itsehoito riittää. On hyvä muistaa, että pelot ja katastrofiajatukset voivat seurata kipuepisodia silloinkin, kun vaiva on tunnettu. “Mitä jos se tällä kertaa onkin vakavaa”, on yleinen mielessä käyvä kysymys, kun kivut ovat päällä. Toimintamalleja voi pohtia esimerkiksi fysioterapeutin kanssa etukäteen, jos oireet vaivaavat säännöllisesti.

Venyttely ei hoida selkäkipua, mutta voi helpottaa oloa
Yleensä alaselkäkipu helpottuu joissain asennoissa ja pahenee toisissa. Se on hyvä merkki.

Valmennus on myös odotusten hallitsemista

Tavoitteellista harjoittelijaa “ilman syytä” leimahtava noidannuoli harmittaa, ja ajatukset voivat olla oman kehon sijaan siinä, että hyvin etenevä harjoituskausi menee pilalle. Ensimmäistä kertaa ilmenevä alaselkäkipu aiheuttaa tietenkin pelkoa harjoittelun tai jopa urheilu-uran päättymisestä. Mitä suurempaa roolia fyysinen treeni ihmisen elämässä näyttelee, sitä suurempi on selkäkivun myötä syntyvä henkinen paine.

Tavallinen reaktio elämää haittaavaan asiaan on tietenkin siitä eroon pääseminen. Valitettavasti alaselkäongelmissa yksinkertaista ratkaisua ei ole olemassa. Tottakai on henkilöitä, joilla akuutti alaselkäkipu jää yksittäiseksi noidannuoleksi, eikä tule enää jatkossa häiritsemään elämää. Mutta aktiivitreenaajalla näin käy harvoin, sillä kovat kuormitusjaksot ja/tai alipalautuminen voivat herkistää alaselkäoireille (kuten monille muillekin oireille). 

Toisaalta hyvä fyysinen kunto ja aktiivisuus ovat omiaan estämään oireiden kroonistumista ja toimintakyvyn kaventumista. Hyvät liiketaidot ja kehotuntemus auttavat myös kipuoireiden keskellä rakentamaan toimivia liikestrategioita arkisten askareiden toimittamiseksi. 

Hyvä fyysinen kunto suojaa selkäkivun kroonistumiselta
Harjoitustaustasta ja hyvästä kunnosta on hyötyä, kun alaselkäoireet rajoittavat elämää.

Sekä kuntoutuksessa että valmennuksessa yksi toiminnan kulmakivistä on odotusten hallitseminen: asetetaan yhteisesti realistisia tavoitteita sekä lyhyelle että pitkälle aikavälille, ja luodaan skenaarioita hyviä ja vähemmän hyviä vaihtoehtoja ajatellen. Näin harjoittelijaa valmistetaan henkisesti kohtaamaan tulevia haasteita, ja luottamaan siihen, että myös valmentaja on valmistautunut.

Tiheästi toistuvilla oireilla on myös hyvä puolensa: yleensä ihminen oppii toistuvista oireista niitä provosoivat tekijät ja vastaavasti keinot, joilla hallita ongelmaa. Kun eroon pääsemisen pakkoajatuksista siirrytään ongelman hallintaan, niin harjoittelija-valmentajakaksikolla lisääntyvät käytettävissä olevat työkalut huomattavasti.

Valmentajan rooli kuntoutuksessa

Mitkä sitten ovat niitä keskeisiä asioita, joihin valmentaja voi vaikuttaa? Ensimmäinen asia on katsoa taustapeiliin. Löytyykö harjoituspäiväkirjasta tai kilpailukalenterista yhtäläisyyksiä ennen toistuvien oireiden alkua? Tuleeko keskusteluissa ilmi psyykkiseen kuormitukseen, palautumiseen tai harjoittelijan toimintatapoihin liittyviä asioita, jotka voisivat olla vaikuttamassa oireiluun?

Alaselkäkivun ensioireilun aikaan on paras suosia terveydenhuollon ammattilaisia. Myöhemminkin on hyödyllistä, jos valmentajalla on luotettava yhteistyökumppani, jonka kanssa sparrata toimintamalleja. Vielä tärkeämpää on kuitenkin löytää omista harjoittelun suunnittelu- ja ohjelmointitavoista ne keinot, joilla ennaltaehkäistään ja tarvittaessa “hoidetaan” alaselkäkipuinen harjoittelija kuntoon. Tavoitteiden uudelleenaikatauluttaminen ja realististen vaihtoehtojen esittäminen valmennettavalle ovat osa valmentajan ammattitaitoa.

Ennaltaehkäisy edellyttää yksilön ja harjoitushistorian tuntemista. Mitään universaalia, alaselkäkipua ennaltaehkäisevää harjoitusohjelmaa ei ole olemassa. Kyse on eritoten kuormituksen ja palautumisen suhteesta yksilötasolla. Joku harjoittelija voi esimerkiksi reagoida hyvin runsaaseen ärsykkeenvaihteluun alaselkäoireiden osalta, kun taas toinen tarvitsee huomattavasti enemmän sopeutumisaikaa uusien harjoitteiden sisäänajoon.

Alaselkäkivun hoitoa harjoittelemalla
Alaselkäkivun hoitoon ei ole valmista ohjelmapohjaa, vaan yksilöllisyys korostuu entisestään.

Valmentaja ei ole pelkkä valmennuksen asiantuntija

Analyyttinen suhtautuminen valmennukseen ja salapoliisimainen tarkkuus kerätyn harjoitustiedon käsittelyssä ovat hyviä ominaisuuksia valmentajalle. Urheilullisen ja henkilökohtaisen kriisin (jota loukkkantumiset usein ovat) ytimessä tarvitaan lisäksi empatiataitoja, jotta harjoittelija ei koe tavoitteenasetteluun keskittyvää ilmapiiriä painostavaksi. 

On hyvä muistaa, että uusia tavoitteita löytyy aina, ja etenkin silloin, kun jostain joutuu luopumaan. Jos luopuminen liittyy ammattiin urheilijana, niin prosessi on tietenkin pidempi kuin pelkästä 200kg maastavetotavoitteesta luopuminen. Molemmissa tapauksissa valmentajalta voi kuitenkin odottaa enemmän tukea kuin pelkkä “eiköhän se siitä”. Ammatillista empatiaa sekä kommunikointitaitoja voi onneksi kehittää siinä missä ohjelmointitaitojakin.

Valmentajakin saa opiskella kuntoutusta

Jos olet personal trainer tai urheiluvalmentaja, niin useimmiten olet tekemisissä myös loukkaantumisten sekä muiden akuuttien ja kroonisten tuki- ja liikuntaelinvaivojen kanssa. Ei ole lainkaan huono idea opiskella niistä lisää omalla ajalla ja omalla tavallasi. Usein lisääntynyt tietämys asettaa automaattisesti paremmat rajat omalle tekemiselle, ja auttaa kunnioittamaan muiden ammattilaisten osaamista. Vastaavasti tietämättömyys saa asiat näyttämään yksinkertaisilta ja antamaan kuulopuheisiin perustuvia ohjeita, jotka pahimmillaan vaarantavat asiakkaan terveyden.

Kuntoutustutkimus sekä kaikki muu alan kirjallisuus on yhtä lailla valmentajien kuin fysioterapeuttien ja lääkäreidenkin käytettävissä. Alaselkäkipu on yleisyydestään huolimatta vaikea pala myös terveydenhoidolle, sillä oireiden taustalla voi olla lukematon määrä tekijöitä. Valmentajien ei tarvitse yrittää poistaa asiakkaan alaselkäkipuja, vaan auttaa suunnittelemaan ja toteuttamaan harjoitusohjelmia, joilla asiakas pääsee lähemmäs harjoituksellisia tavoitteitaan. Osana valmennusprosessia valmentaja toimii järjen äänenä, auttaa kohtaamaan haastaviakin tilanteita ja osaa myötäelää sekä onnistumisissa että takaiskuissa.

Kommentoi

Suorituskykyvalmentaja

Autamme valmentajia kehittymään ammatissaan ja tavoitteellisia harjoittelijoita parantamaan tuloksiaan. 

Pikalinkit

Pidätkö meistä?

Esittelymme

Liity Sisäpiiriin

Lähettämällä lomakkeen liityt postituslistallemme. Voit peruuttaa tilauksen milloin tahansa.

Vieritä ylös
[lrm_form default_tab="register" logged_in_message="Olet kirjautunut sisään."]

suorituskykyvalmentaja

Kirjaudu Sisään
Salasanan uusiminen
Lähetä linkki salasanan uusimiseksi sähköpostiisi.